mstdn.social is one of the many independent Mastodon servers you can use to participate in the fediverse.
A general-purpose Mastodon server with a 500 character limit. All languages are welcome.

Administered by:

Server stats:

13K
active users

#polarisaatio

0 posts0 participants0 posts today
Continued thread

2/2 Ruotsissa ollut elämäni aikana kaksi, sitten mulla on etiäinen, että Balkanilla olisi joku tällainen tapahtunut viime vuosina. Ja Briteissä murhattiin se yksi labour-parlamentaarikko. Onko muita?

Suomessa taitaa viimeksi ollut se vihreiden kuntapoliitikon murha, mutta siihen ei liittyne poliittinen asemansa mitenkään. Sitä murhaa ei muistaakseni ole selvitetty.

1/2 Milloinhan poliitikkojen murhat / murhayritykset leviävät Eurooppaan ja Suomeen?

Eilinenhän ei ole eka kerta #USA:ssa viime vuosina; taannoin joku natsi hyökkäsi Nancy Pelosin kotiin, ja hakkasi tämän miehen liki hengiltä, ja sitten Capitol Hillin bakkanaalit.

Ja Etelä-Amerikassa näitä tapahtuu ns. tämän tästä. Viimeksi Kolumbiassa reilu viikko sitten.

Hieno Emilia Männynvälin kirjoitus polarisaatiosta ja järkevän keskustelun (vähistä) ehdoista KU:ssa, ku.fi/artikkeli/5136263-polari

Tuota voisi jatkaa vaikka puheella episteemisestä turvallisuudesta bbc.com/future/article/2021020 ja ties mistä, mutta sellaisenaan mainio.

Suomen historian professori Juha Siltala aloittaa 2009 julkaistun teoksensa "Sisällissodan psykohistoria" kysymyksellä:

Miksi enää jauhaa Suomen historian tutkintuinta aihetta?

En muista miten Siltala itse vastasi kysymykseen mutta tajusin kirjaa selaillessani että nyt on aika lukea kirja uudestaan. Psykohistoriallinen kuvaus sisällissodasta (kyllä - nimitän sitä sillä nimellä koska se on paras vaihtoehtoisista) on ajankohtainen, koska se auttaa meitä ymmärtämään sitä mitä niin taloudellisesti kuin poliittisestikin jakautuneessa yhteiskunnassa voi tapahtua - erityisesti kun maailmanpolitiikan muutokset aiheuttavat paineita.

Kirjan alkua selatessani huomasin että olin unohtanut yhden seikan joka vaikutti taloudellisesti vähävaraisten suhtautumiseen varakkaisiin: ensimmäisen maailmansodan aikana Suomeen oli virrannut rahaa gulasseiksi nimitettyjen sotakeinotteijoiden kyseenalaisten liiketoimien ansiosta. Nämä gulassit olivat niin oikeiston kuin vasemmistonkin inhon ja pilkan kohteina esim. pilapiirroksissa. Silti gulassien toimintaa ei pyritty tehokkaasti estämään.

Continued thread

2/2 "#Andersson in suosio ei millään liimalla seuraa puoluetta, eikä #vasemmistoliitto ole ainoa, joka yrittää hyötyä kasvavasta tyytymättömyydestä hallituksen leikkauslinjaa kohtaan. Myös #sote-kriisin hoidossa olisi puolueelle kuin puolueelle profiloitumisen paikka, mutta siinä asiassa kaikki vaikuttavat yhtä neuvottomilta. Meriluodon valttina on tausta sosiaalialan asiantuntijana.

1/2 "#Andersson in kansansuosio perustui sympaattiseen tyyliin, vahvaan asialinjaan ja kantojen selkeään esittelemiseen. Koskela on enemmän tunneperäisen #polarisaatio n ajan #identiteettipoliitikko, jonka valinta voisi viimeistellä #vasemmistoliitto n muodonmuutoksen perinteisestä #työväenpuolue esta jälkimoderniksi #vasemmisto puolueeksi. Duunarien sijaan #Koskela vetoaisi sosiaalisesta mediasta politiikkansa hankkiviin nuoriin, naisiin ja opiskelijoihin"

#politiikka

hs.fi/paakirjoitukset/art-2000

Helsingin Sanomat · Minja Koskela toisi vasemmistoliittoon enemmän somea kuin soteaBy Helsingin Sanomat

Financial Timesin kolumnisti John Burn-Murdoch kirjoitti kiinnostavasta huomiosta: : nuorten miesten ja naisten arvomaailma on globaalisti eriytymässä - miehet muuttuvat yhä konservatiivisemmiksi ja naiset taas liberaalimmiksi. Nämä käyrät näyttävät kyllä aika hurjilta.

Stanfordin yliopiston tutkija Alice Evans kommentoikin osuvasti, että Z-sukupolvea ei voikaan käsittää yhdeksi yhtenäiseksi sukupolveksi, pikemminkin Z-sukupolvi voidaan nähdä tässä mielessä kahtena eri sukupolvena.

Sama eriytyminen näkyy kuitenkin myös muuta kuin poliittisia näkemyksiä selvittäneissä aineistoissa. Suomen ev. lut. kirkko julkaisee neljän vuoden välein nelivuotiskertomuksen, joka sisältää aika kattavan suomalaisten arvoja, asenteita ja uskonnollisuutta kartoittavan tutkimuksen. Edellinen nelivuotiskertomus julkaistiin 2020, ja sen keskeisenä havaintona oli merkittävä muutos nuorehkojen, erityisesti millenniaalisukupolveen ("Y-sukupolvi") kuuluvien naisten asenteissa uskontoa kohtaan - tämä ryhmä oli eurooppalaisiin verrokkeihinkin nähden poikkeuksellisen vähän uskonnollista - kun taas miesten osalta muutos ei ollut alkuunkaan näin voimakas.

Viime syksynä taas raportoitiin tutkimuksesta, jossa ilmeni nuorten miesten kasvava uskonnollisuus: 18-24 vuotiaiden nuorten keskuudessa merkittävästi suurempi osa miehistä (42%) kuin naisista (26%) arvioi "kirkon arvojen" vastaavan omia arvojaan. Sama ero ilmeni monissa muissakin saman selvityksen kohdissa, ja vielä toisessakin viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa: Joensuun yliopistossa 77 000 rippikoululaiselta kerätyssä aineistossa ilmeni taas poikien tyttöjä voimakkaampi uskonnollisuus.

Sukupuolten välinen ero näkyy toki myös suomalaisessa vaalitutkimuksessa , tosin yksin tämän raportin pohjalta ei voi vielä vetää johtopäätöksiä siitä, onko juuri nuorten segmentissä tapahtunut vastaavia muutoksia.

Sitten toisaalta ei näytä siltä, että nuorten miesten konservatiivuus olisi luonteeltaan aivan samanlaista kuin aiemmilla sukupolvilla. Ainakin se näyttää perinteisten konservatiivisuuden symbolien osalta se rikkoo joitain odotuksia: perussuomalaisten presidenttiehdokas oli sivari ja eduskuntaryhmässä on useampiakin homoja.

Sama koskee myös nuorten miesten nousevaa uskonnollisuutta: sekään ei näytä ihan perinteiseltä kirkkokristillisyydeltä. Kirkon tutkimuskeskuksenkin raportissa pohdittiinkin sitä, että miesten nouseva uskonnollisuus olisi tietynlaista individualistista vastakulttuurisuutta:

Siinä, missä naiset samaistuvat vahvemmin kulttuuriseen valtavirtaan, osa miehistä saattaa mieluummin omaksua ”kapinallisen”, vastakulttuurisen position. Jos kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö koetaan hegemonisesti sekulaariseksi, he saattavat tuntea vetoa uskonnollisuuteen, joka antaa heille yksilöllisen, valtavirrasta poikkeavan identiteetin. Yksilöllisyys, yhdistettynä vastakulttuurisena uudelleenlöydettyyn uskonnollisuuteen, saattaa selittää sitä havaintoa, että nuorimmissa sukupolvissa miehet osoittavat keskimääräistä suurempaa avoimuutta sekä perinteistä että vaihtoehtoista uskonnollisuutta kohtaan.

Alice Evans nostaa esille seuraavat tekijät toisaalta sukupuolten välisen polarisaation hillitsijänä ja toisaalta sen kiihdyttäjänä.

I suggest,

  1. Men and women tend to think alike in societies where there is a.Close-knit interdependence, religosity and authoritarianism, or b.Common culture and mixed gendered offline socialising.
  2. Gendered ideological polarisation appears encouraged by: a. Feminised public culture b. Economic resentment c. Social media filter bubbles d. Cultural entrepreneurs.

Kun sekä uskonnollisuutta että poliittisia asenteita kartoittaessa esille tulee samaan sukupolveen liittyvä sukupuolten välinen polarisoituminen, tuntuisi helpolta vetää johtopäätös, jonka mukaan konservatiiviset ja uskonnolliset nuoret miehet olisivat pitkälti samaa joukkoa. Välttämättä asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen, ehkä edellä esitetynkin pohjaltakin voi olla myös niin kuten kirjailija Antti Hurskainen arvailee, että nuorten miesten nouseva uskonnollisuus ei olisi yksiselitteisesti konservatiivisuutta. Tähän viitataan myös yllä olevassa Kirkon tutkimuskeskuksen tekstissä.

Selvästi tässä sukupuolten moniulotteisesti ilmenevässä polarisaatiossa on nyt ilmiö, jota olisi syytä ymmärtää paremmin. Nuoruudessa muodostetut poliittiset näkemykset ja arvot ovat elämän varrella melko pysyviä, kyseessä tuskin siksi on vain ohimenevä ilmiö.

Luen Ezra Kleinin Why We're Polarized -kirjaa. On kyllä potentiaalia kirjassa esitetyssä teoriassa että varsinkin nykyään monet ovat julkisesti rakentaneet ison osan identiteettiään jonkin mielipiteen päälle. Silloin sen vaihtaminen tai korjaaminen tarkoittaa sosiaalisesti aika kallista operaatiota. Pahimmassa tapauksessa kaverit ja muut viiteryhmät uusiksi. Paljon helpompaa esimerkiksi katsoa sen ko. asiaan liittyvän tieteellisen tutkimustiedon ohi. #KirjaMastodon #Polarisaatio

Aloin lukemaan Anu Kantolan kirjaa KAHDEKSAN KUPLAN SUOMEA; "onko Suomi jakautumassa niin, että täällä elävät ihmiset eivät enää kykene ymmärtämään toisiaan. Etsimme ihmisiä erilleen kiskovia pohjavirtoja tutkimalla, miten talouden ja teknologian muutokset mylläävät ihmisten elämää ja identiteettejä" alku vaikuttaa lupaavalta ja luulen taas (ehkä) ymmärtäväni jotain enemmän luettuani tämän kirjan #identiteetti #rakennemuutos #muutos #polarisaatio

Rysky pitää pään kylmänä ja selittää Venäjän hybridivaikuttamisen turvapaikanhakijoilla hyvin:
"Jo nyt on nähtävissä, että julkisessa keskustelussa maalataan sisäistä viholliskuvaa niistä, jotka esittävät maltillisempia näkemyksiä tilanteesta. Jopa se, että kieltäytyy epäinhimilistämästä venäläisiä, tai Venäjän valtion aseenaan käyttämiä turvapaikanhakijoita, näyttää olevan joillekin liikaa."
yle.fi/a/74-20061322?utm_sourc
#Venäjä #hybridivaikuttaminen #polarisaatio #turvapaikanhakijat

Yle Uutiset · Janne Riiheläisen kolumni: Suomea ei voi painostaa paperittomilla maahanpyrkijöillä – paitsi jos hermomme pettävätVenäjän operointi Suomen itärajalla on tyypillinen hybridioperaatio, jossa isketään heikoksi arvioituun kohtaan. Ymmärtämällä operaation tavoitteita, on mahdollista viedä tältä toiminnalta voimaa pois.

Jotain tarttis tehrä, mutta mitä.

Sitä ei #AnteroMukka kaan sano kolumnissaan, joka taivastelee tilannettamme.

"Suomi on turvallinen, hyvä ja vauras maa. Silti on vakavissaankin pakko kysyä, mihin asti olemme valmiita luopumaan yhteisen hyvän tavoitteistamme, yhteiskuntaa tähän asti ohjanneista ylevistä periaatteista ja todistamaan perusoikeuksien vastaista radikalisoitumista kuin sitä muka ei olisikaan."

Ehdoton #kuuntelusuositus parhaillaan #YleRadio1:ltä tulevalle #SariValto n ohjelmalle.

Vieraina neurobiologi #KaiKaila ja kirjoittaja #EevaKolu.

Aihe on valtavan iso: nykyaikainen #yhteiskunta ja miten se vaikuttaa meihin. Siis #stressi, #uupumus, #masennus, #sairaus, #kuolema, #itsemurha, #polarisaatio, #some, #media, #journalismi, #työelämä, #markkinatalous - ihan niinkö kaikki tämä, miten olemme luoneet maailman, jossa emme kestä yksilöinä ja eläinlajina elää.

arenan.yle.fi/poddar/1-6350538

arenan.yle.fiMikä meitä pohjimmiltaan stressaa? | Sari Valto | Yle Arenan – poddarOlemme luoneet ympärillemme koneiston, joka sanoo meille, ettemme riitä. Riittämättömyys ja kovenevat vaatimukset luovat kroonista stressiä. Asiaa ei auta se, että kulttuurimme ei opeta meitä kyseenalaistamaan mielemme taipumusta huoleen ja pelkoon. Näin sanoo neurobiologi Kai Kaila. Hän on tutkinut aivoterveyttä ja stressin vaikutusta siihen. Hän pudottaa kovan faktan: kaksi kolmasosaa rikkaissa länsimaissa asuvista ihmisistä kuolee stressin ja masennuksen aiheuttamiin sairauksiin. Aivojen terveys kun vaikuttaa koko kehoon. Vapaa kirjoittaja ja sisällöntuottaja Eeva Kolu on kokenut useammankin loppuun palamisen. Kirjassaan Korkeintaan vähän väsynyt hän toteaa, ettei hänen omassa tuttavapiirissään ole yhtäkään kolmekymppistä, joka ei olisi joko kokenut burnoutia tai ei olisi lähellä sitä. Pelkästään työelämä ei uuvuta nykyään, vaan koko elämä. Miksi? Ja mitä tälle ilmiölle voi tehdä? Ei kai ratkaisu ole pelkästään mindfullnessin harjoittaminen?