mstdn.social is one of the many independent Mastodon servers you can use to participate in the fediverse.
A general-purpose Mastodon server with a 500 character limit. All languages are welcome.

Administered by:

Server stats:

12K
active users

Sarjakuva Finlandian voittaja julkaistaan perjantaina 28.3. 📢

Tämä on itselleni silleen poikkeuksellinen vuosi, että oon lukenut lähes kaikki (8/10) ehdokkaat jo ennen voittajan valintaa (aiempina vuosina yleensä 2-5/10). Eli mulla on kerrankin mahdollisuus tehdä joku top-lista! ✨

Päädyin top 4-listaan. Koska mulla on valta jne. Lista on täysin henkilökohtaiseen makuuni perustuva fiilistely.

1. Niko-Petteri Niva: Salome

Tässä se on. Mun ehdoton suosikki näissä kisoissa. Luin tämän, suljin kannen ja sielustani kuului pieni "phiwww". Olin myyty. Tosi kiinnostava tarina venäläisestä, Suomeen pakenevasta anarkistista, MUTTA myös niin ihanaa, miten luonnollisia kaikkien hahmojen 🏳️‍🌈-identiteetit ovat. Edelleen mun mielestä fiktio ihan liian usein tarkentaa siihen 🏳️‍🌈-taustaan ja unohtaa antaa hahmoille toimijuuden muissa asioissa. Tämä todellakaan ei.

2. Eeva Meltio: Hiekka

Tämä yllätti. Piirrostyyli ei oikein ollut mun henk.koht. makuun, minkä lisäksi harmaan ja ruskean eri sävyjä yhdistelevä väritys tuntui ennakkoon tosi nihkeältä, mutta tarina, voi pojat, tarina! 1930-luvulle Yhdysvaltojen Keskilännen kuivuuskatastrofiin sijoittuva tarina veti mut kokonaan mukaansa. Tämä oli tän vuoden ehdokkaista se "roskia silmässä"-tapaus.

3. Mika Lietzén: Pnuk

Verkkainen, melankolinen kuvaus dystooppisesta vaihtoehtotodellisuudesta, tulevaisuuden Suomesta. Nautin ihan todella paljon sekä taustoista että tarinasta. Tässä oli lisäksi toiveikkuutta, mikä tuntuu välillä kadonneen fiktiivisistä tulevaisuuskuvauksista.

4. Katariina Lillqvist & Limingan sarjakuvalinja: Kuninkaan kaupungissa

En ennen lukemista uskonut, että antologia, jossa samassa tarinassa näkyy 20 taiteilijan kädenjälki, voisi olla erityisen nautittava lukukokemus, mutta olin ihan tuskastuttavan väärässä! Jos tämä olisi eteläamerikkalaista kirjallisuutta, tämä olisi maagista realismia. Romanikulttuuri ja romaneiden historia yhdistyvät yhden perheen tarinaan ja yliluonnollisuus ja fantasia limittyvät realismiin hienosti. Sarjakuvalinjalaiset ovat myös tehneet hurjasti töitä säilyttääkseen sekä oman tyylinsä, että yhdenmukaistaakseen sitä muiden tekijöiden kanssa.