Sitten pÀivÀn lempeÀ ympÀristöeettinen interventio!
#Veganismi on eettisesti kiitettÀvÀ valinta, mutta sen ei pitÀisi olla yleinen ihanne. SillÀ kaikille se ei ole saavutettava tai edes suositeltava vaihtoehto. KenellÀkÀÀn ei myöskÀÀn ole velvollisuutta tehdÀ selkoa elÀmÀnsÀ haasteista moraalipoliiseille.
Mahdollisia syitÀ sille, miksi veganismi ei ole mahdollista/suositeltavaa:
- fyysiset sairaudet jotka vaikeuttavat ruokavalion koostamista
- #Aistiherkkyys voi ilmetÀ myös ruokaherkkyytenÀ. Esim. #Autistit voi olla myös muita vaikeuksia syömisen kanssa
-#SyömishÀiriö taustalla tai nykyisyydessÀ tarkoittaa yleensÀ sitÀ, ettÀ mikÀ tahansa oma-aloitteinen ruokavalion rajoittaminen ilman ammattilaisen tukea (joka ei ole kaikille saavutettava) voi triggeröidÀ hÀiriön.
-Kaikilla ei ole resursseja (raha, aika, jaksaminen, elÀmÀnolosuhteet) tehdÀ elÀmÀnmuutosta ainakaan juuri silloin kun joku keksii sitÀ vaatia. Tilanteen auttaminen "hyvillÀ" neuvoilla ei luultavasti ole yhtÀÀn niin voitokas idea kuin miltÀ se ÀkkiseltÀÀn voi tuntua.
MeidÀn kaikkien realistiset mahdollisuudet tehdÀ eettisesti kiitettÀviÀ valintoja vaihtelevat, usein syistÀ jotka eivÀt nÀy ulospÀin. Se, ettei pysty johonkin, mikÀ on itselle faktuaalisesti mahdotonta, EI ole moraalin heikkoutta.
-Hyvien ihmisten arvot voivat olla eri jÀrjestyksessÀ, ja moniin eettisiin kysymyksiin on useita hyviÀ mahdollisia vastauksia.
Esim. Veganismin syntyyn on vaikuttanut paljon elÀinoikeusajattelu. Se on tunnetuin ympÀristöeettinen teoria ja ihan ok, mutta ongelmaton tai selkeÀn ylivertainen se ei ole.
Esim. itse olen hyve-eetikko/maaeetikko, ja nÀiden etiikan teorioiden valossa planetaarinen ruokavalio on eettisesti tÀysin yhdenvertainen veganismin kanssa. Kerskakulutusta ei puolusta yksikÀÀn ympÀristöeetikko, mutta planetaariset rajat huomioiva sekaruokavalio ei sitÀ ole.
Ehdoton ja tuomitseva kiukkuveganismi sen sijaan on aivan todellinen ongelma. Jokaista syyllisyydentunnosta (<=ei lopulta hirveÀn kestÀvÀ moraalinen motiivi) tapojaan parantavaa ihmistÀ kohti on useampi, jotka kÀyvÀt siilipuolustukseen tai ahdistuvat, eivÀtkÀ enÀÀ halua tehdÀ edes niitÀ muutoksia, jotka heiltÀ sujuisivat paremmin. Toiseksi, jos eettiset kÀsitykset ovat kovin jyrkkiÀ, jo pelkÀstÀÀn isot muutokset omassa elÀmÀntilanteessa johtavat helposti kyynistymiseen kun kiitettÀvÀn vaihtoehdon lisÀksi on olemassa vain hÀllÀvÀliÀ. Keski-ikÀisenÀ voin raportoida, ettÀ ikÀisissÀni alkaa olla surullisen paljon entisiÀ idealisteja, joille on kÀynyt juuri nÀin. HyvÀÀn pyrkivÀ elÀmÀ on maraton, ei pikamatka. PitÀÀ pystyÀ joustamaan. Joskus elÀmÀntilanteen muutos voi vaatia jopa luopumaan (ainakin vÀliaikaisesti) joistakin hyvistÀ tavoista. Toisaalta uudet elÀmÀntilanteet tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia, joita myös on vaikea huomata, jos kÀsitys eettisestÀ kiitettÀvyydestÀ on kovin kapea.
Maailma EI pelastu sillÀ, ettÀ ettÀ kaikki tiedostavat hyvikset alkavat vegaaneiksi. Parempi olisi, jos _aivan jokainen_ motivoituisi tekemÀÀn oman, realistisen parhaansa ja rohkaisisi omalta osaltaan muitakin toimimaan samoin oman ainutlaatuisen elÀmÀnsÀ puitteissa.
Siihen pÀÀstÀÀn parhaiten hyvÀlle ominaisilla keinoilla, kuten lempeydellÀ ja hyvÀn esimerkin nÀyttÀmisellÀ. Kannattaa muistaa, ettÀ hyvÀÀn pyrkivÀn elÀmÀn sivuvaikutuksena on syvÀ hyvinvointi. HyvÀÀn pyrkivÀ elÀmÀ ei ole vain loputonta luopumista ja kieltÀymystÀ, jossa iloa tuo vain ylemmyydentunne. Kiukkuiset ja ahdistuneet moraalipoliisit eivÀt varsinaisesti hyvinvointia hehku. Pikemminkin, kaikkea muuta.